Vihdoin ollaan kennelyskätauon jälkeen päästy uudelleen treenien syrjään kiinni. Viikon sisään on kuulunut kahden hakutreenit ja yhden päivän agit ja tänään mennään vielä hakumetsään. 

Viime viikonlopun treeneissä otettiin neljä maalimiestä irtorullilla, yksi tyhjä pisto ja yksi "vauhdistä lähetys" (en muista virallista termiä.

Jouduin ottamaan Miron vähän suoriksi autosta treenialueelle enkä ehtinyt/malttanut sitä pissattaa kunnolla. Alueelle mennessä into oli kova ja ensimäiseksi oli tyhjä pisto. Ensimäisen lähetyksen aikana Miro haahuili miten sattui, eikä toinenkaan oikein meinannut onnistua. Sanoin sille sitten että "tee kakka" ja niinhän se tekikin. Tämän jälkeen uusi lähetys tyhjään ja palkka tehdystä lenkistä. Sitten lähteys toiselle puolelle, n 70 metrissä olevalle maalimiehelle. Oli jäänyt hieman lähempänä olevalle, tyhälle piilolle vähän kuseksimaan mutta siinä vaiheessa mm antoin pienen Merkin ja Miro jatkoi töitä. Hieno ilmaisu ja näyttö.
Miron tavaksi ottamiin ilmaisujen merkkaamisiin koipea nostaen, olen talvella puuttunut, ja nyt sen ajatuksen kävivät sillä asteella että nostaisiko jalkaa, josta pieni kielto ja Miro muisti ettei se olekaan soveliasta.

Takaisin keskilinjalle ja lähetys toiselle puolelle, lähellä olevalle, naamiointiverkon alla makaavalle mm:lle. Mirolla oli jostain syystä ollut vaikea hahmottaa irtorullaa ja oli koittanut nostella verkkoa. M tuijotti hetken minua, palasi luokseni josta uusi lähetys ja tällä kertaa rullakin löytyi.

Kolmas mm umpipiilossa, ok, muistaakseni ei mitään kovin ihmeellistä. Tässä jätin Miron odottamaan piilolle ja kävelin itse keskilinjalle, josta kutsu ja lennosta lähetys viimeiselle umpipiilolle. Jälleen meni hetki, ennen kuin hahmoitti rullan ja törkeästi tökki piilon ovea auki. Muuten ok.

Intoa oli kuin pienessä pitäjässä vielä viimeisenkin ukon jälkeen, eli sopiva treeni. :)

Maanantaina treenattiin muutama eteenmeno (ennen näyttelytreenejä 8O ) niin, että Miro näki palkan viemisen. Viimeinen eteenmeno niin, että pysäytin ennen palkkaa ja maahanmenosta vapautus pallolle. Ihan kivat, mutta tämä on meillä vielä ihan vaiheessa.

Hakutreenit varastoalueella pihalla. Yksi kietoutuneena pressuverhoon, toinen puulaatikossa, kolmas traktorin kauhassa, kaikilla irtorullat. 
Ensimäinen oli vaikein. Muoviverho oli todella jäykkä ja Miro yritti lähestyä "väärältä" puolelta irtorullaa hakemaan, ennen kuin tajusi kiertää. Toinen melko hyvä, hetken piti tarkennella, että mistä haju tulee. 
Kolmas oli myös hyvä.

Tiistain agitreeneistä en oikein osaa sanoa mitään. Kohtuu hyvät treenit, mutta kyllä mulla on niin paljon opittavaa, huh, harmittaa että huono ohjaaja pittää hyvää koiraa "vakan alla".. :P

Viikon päästä päästään sitten vihdoin ajamaan Miron turkki alas, nimittäin Muurolan näyttely on lauantaina, jännää. Odotukset eivät ole todellakaan korkealla. Ainoa mitä toivon, on että Miron turkki saa maininnan Erinomainen, koska se on mielettömän hieno. Olen vain kastellut sitä n kerran viikossa, aukonut kylkiä ja kankkuja ja vähän haronut sormin. Turkki on kauttaaltaan pienellä tiiviillä kiharalla, takareisissä on paksummat rastat. Kylkien kiharat pakkaavat vähän tarttumaan höllästi toisiinsa, mutta irtoavat helposti. Pää, kaula rinta ja selkä ovat ihanan irtonaiset, aivan hulmuavat tuulessa niin että iho näkyy. :) Tosin en kyllä juurikaan saksinut tuota, niinkuin kai pitäisi. Muutaman törröttävän hajakiharan olen napsaissut lyhyemmäksi ja korvat nyppinyt, muuta en osaa tehdä.
Noh, mutta katsotaan kuinka viikon päästä käy. Toivottavasti saataisiin kunnollinen ja tarkka, monipuolinen arvostelu.

 Meille iski keskiviikkona kennelyskä. Miron oireet ovat onneksi melko lieviä, ja Miroa yskittää ainoastaan innostuessaan. Noh, pääsiäisen agikisat jäivät nyt väliin ja kolmisen viikkoa tulee treenitaukoakin, ettei jaeta tautia enää eteenpäin. 
Noh, lenkkeilläkkään ei saa, mutta pari poseerauskuvaa oli pakko käydä Mirosta ottamassa, kun kerrankin on turkkia! Yksin nuitten ottaminen on vähän haastavaa, mutta jos niistä saa ees suuntaa siitä, miltä poitsu näyttää. Toukokuussa ajateltiin käyttää näytillä, vaikka ei nuo näyttelyt ole kyllä se meän juttu... Turkki häiritseen treenaamista koko ajan enemmän ja enemmän. Tietty säpäkkyys puuttuu, koska tullee kuuma jo pienenki ponnistelun jälkeen. Mutta kunhan viis-kuus viikkoa vielä kestethään, niin sitten Andis sanoo surrur, ihanaa!

Hakutreeneissä ollaan päästy käymään vain hallilla, ja samalla on otettu tottista. Estenoutoja ei olla otettu, ettei rikota koiraa, kesällä ulkokentällä sitten. Eteenmenot ovat vielä vaiheessa, kun tuntuu että allekirjoittaneella ei riitä malttia sen opettamiseen... :P Mutta ehtiihän sitä vielä. ;) Nenätyöskentely on aika hyvää ja irtorullilla on menty ja umpipiiloja otettu. Metsään ei olla pitkään aikaan päästy miehen työvuorojen vuoksi treenaamaan. Onneksi lumet sulavat ja päivät valostuvat, niin päästään viikollakin iltaisin metsään. Eiköhän tästä hyvä tule.

Agilityssä yritän hakea itselleni lisää vauhtia ja opetella ohjauskuvioita rutiineiksi. Pitkässä kuusessa ovat vielä agisertit...

Tänään otettiin ja startattiin vuoden ekat agistartit Oulussa KASsin kisoissa. Tuomarina Jari Tienhaara ja ratoina hurrrjia juoksupätkiä sisältäviä pyörityksiä.

Ehin katselemaan ennen jokaista rataa minien ja medien ratoja niin, että omassa tutustumisessani ei tarvinut enää huolehtia siitä, että opinko radat edes ulkoa ja  _yritin_  muka jotain suunnitelmiakin tehdä, mutta pah, minun kaikki energia menee siihen, että juoksen, puhun ja yritän muistaa ohjata koiran oikealle esteelle, oikeasta suunnasta. Ei siinä enää pieni pää pysty keskittymään nopeisiin linjoihin ja hienoihin ohjauskuvioihin! :)

Eka rata meni oikein mukavasti. Tuloksena nollarata (jes!)  mutta mm parista liian isosta kaarroksesta ja viimeisen esteen viimehetken korjauksesta (oli mennä ohi) johtuen mentiin yliajalle  0,35 sekuntia! Viisi sekuntia jäätiin sertistä. :P Sij. 5./29(?) Oikein tyytyväinen (ja puuskuttavainen) olin.
Hienosti Miro haki putket, kepit sun muut käskystä. Hieno, kuuliainen koira.

Toisella radalla alkutaipaleella meni keppien jälkeen askelmerkit sekaisin, huono lähetys renkaalle -> hyppy renkaasta ohi -> korjaus -> keskittyminen meni -> kosketus Aata liian aikaisin -> hyl! :) Loppu rata meni sitten ohjausta testaillessa ja hyviäkin pätkiä mahtui huonojen sekaan.

Kolmas rata oli ihan ok. 10 vp, yliaikaa 1,5 sek (jälleen löysiä kaarroksia ja minun hitautta jne.). Yksi rima tuli alas ja yhden putken suulla Miro oli selkäni takana epäröinyt hetken ennen putkeen sujahtamista, siitä siis kielto.
Kolmannella radalla olin erittäin ylpeä siitä, kun radalla oli kohta, jossa pussin jälkeen tuli kepit, Miro haki kepit niin hienosti!! Ei ihan helppo hetken sokkouden jälkeen sujahtaa suoraan parin metrin päästä alkaville kepeille. Ihana Miro!
Itse yritin vetää juoksukuntoni äärirajoille ja kai siinä onnistuin, koska maaliin tullessa tuntui että olisin voinut oksentaa. :P Huono kunto, ja hidas olen. ärsyttää. Kovin nopeaa minusta ei varmaankaan ikinä saa, mutta kuntoa tosiaan on kai pakko alkaa parantaa.

Eli nyt vain pitäisi kovasti lenkkeillä ja hakea vauhtia meidän ratoihin. Ja voi kun voisi ajaa tuon apinan jo kaljuksi, mutta olin ajatellut, että nyt kun kerrankin turkkia on, hakisin Mirolle parit avoimen luokan arvostelut näyttelyistä... Niihin on vielä toista kuukautta aikaa...saa nähä kestääkö minun pinna tuon turkin kans siihen asti...

Meillä asuu suurinpiirtein keski-ikäinen vesikoira, koira parhaassa iässä. :) Miro on kyllä huippu! Lehmänhermo kotona lasten kanssa, tykki harrastuksissa!  
Me lähdemme tänään juhlimaan synttäreitä agitreeneihin. (Reilu viikko sitten saatiin kahden päivän tehotreenit brittiläisen Lee Gibsonin ohjaamana. Yritän tässä jonain päivänä kirjoittaa koostetta opitusta, sanoin kuin hakuhommistakin, mutta katsotaan koska sitä ehtii alkaa toteuttaa uudenvuoden lupausta. ;) )

Vauvamiro. :)

Paljon onnea myös Miron velipojille! Ja myöhästyneet onnittelut Miron ja Nean kolmivuotiaille lapsukaisille! Nekin on jo ihan oikeasti aikuisia. :)

Kuusvuotisposeeraukset. Aikamoinen turkki, vai mitä! ;)

Loppiaisviikonloppu vietethiin anopin hoivissa ja tänhään käythiin ihan paras lenkki piiiitkhiin aikoihin! Ei hihnaa, ei vasthaantulijoita. Vain me, paljon lunta, Canon ja yks ukkometso. :) Siitähän ei voi seurata muuta ko hillitön määrä kuvia, ja tässä vain murto-osa otetuista. Koittakaa kestää! :)

Hupsista, virhearvio ja hetki ennen törmäystä! :/


Bojoing!

Leikithään jo!

Banzaii!!!!

Teurasta hanska!!

Välilä patsastelthiin

Aika kommeissa maisemissa saima tallustella, eikö? :)


 

Katsahdus menneeseen vuoteen ja tavoitteita vuodelle 2012

Taakse jäävän vuosi oli jälleen mukava harrastusvuosi. Jenna nosti Miron agilityssa kolmosiin ja minulle jäi vaatimattomasti tehtäväksi voittonollien metsästäminen maxi-bortsujen joukossa. :D  Agivalio taitaa olla meille sellainen "liian suuri tavoite" saavutetttavaksi, mutta jos joskus edes muutamia nollia saataisiin aikaisesksi, niin olisin tyytyväinen. Miehen työt ovat kyllä haitanneet harrastuksiamme ja tällä treenitahdilla ei kyllä mahdottomia edistytä, mutta josko kevään aikana olisi parempi tuuri ja pääsisimme paremmin treenaamaan.

Tokossa startattiin huvin vuoksi kolmesti, yksi hieno ykköstulos saatiin sekä kaksi enemmän tai vähemmän ryssittyä kakkosta. :P Piirinmestaruushopeakin saatiin kuin lahjaksi.
Ensi vuodelle tavoitteena olisi yrittää metsästää Ruotsista se yksi evl ykkönen, mutta nähtäväksi jää jaksetaanko sitä varten treenailla... Isompi juttu tokon puolella ehkä onkin se, että syksyllä suoritin liikkeenohjaajakurssin ja tammikuussa olisi edessä ekat oikeat liikkuroinnit tokokokeissa, jännittää!

BH-kokeen läpäisimme Miron kanssa syksyllä ja ensi kesänä päätavoitteemme onkin startata pk-haussa. Toivottavasti tämä haave toteutuu ja saataisiin tuloskin sieltä. :) Mutta kuten agitreenejä, myös hakutreenejä haittaa itsestäni riippumattomat syyt. ;) Toivotaan kuitenki, että treeniä saataisiin tarpeeksi.

Miron ja Nean pennut täyttävät 3 vuotta tammikuussa ja mukavia poikia kuuluvat olevan. :) Miron ja Alman pennut tulevat kohta 1,5-vuotiaiksi ja terveystuloksia alkaa pikkuhiljaa tulla näistä hyväluonteisista lapsukaisista. Ensimäisenä kattavat terveystarkastukset on käynyt läpi Ninja (VP's Princesa de Nieve) ja tulokset ovat mitä mainioimmat, lonkat A/A, kyynärät 0/0 tgaa neg, kilpparit ok, silmät ja polvet terveet, PRA kantaja.  Reimalla (VP's Dueño de Noche Polar) oli huonompi tuuri ja silmistä löytyi nodulaarinen granulomatoottinen episkleriitti -silmäsairaus. Lisäksi Reiman toinen palli jäi vatsaonteloon ja Reima kastroitiinkin joulun alla. Samalla otettiin luustokuvat ja vastauksia odotellaan.

Mutta tällaista tällä kertaa. Itse yritän olla vähän ahkerampit bloggaaja ja kirjoitella päivitystä agi- ja hakutreeneistä!

Tässä olisi kuvia Pellon kv-tokosta. Kuvat on ottanut Milla Takalahti. Millalle tuhannesti kiitoksia kuvista!

Seuraamista ja häntä heiluu!!

Kontaktilla

"merkki!" "Ai eks sie tarkottanukhaan nuita sinisiä törppöjä?!?"

"Ai tääämäää, no joo, kyllä mie tähän ossaan tulla"

Ruudussa Ja häntä heiluu. :)

Sitten ohattu nouto

Hyppynouto

Tunnari

Eilen käythiin Miron kans tokoilemassa kotikokeessa Torkkin hallilla, tuomarina Marja-Leena Hituri.
Jo no joo, Miro järjesti melkosen yllärin paikallaoloissa.

Paikalla istuminen 2 min. Tulen piilosta, Miro istuu. Pääsen kehään saakka, Miro menee maahan. Eikä siinä vielä kaikki,  Miro RYÖMII napa mattoa viistäen, antaumuksella venytellen ainakin kaksi omaa mittaansa!!! Ei hitto, katoin ihan huuli pyöreänä että mitä se tekee!!!???? Sitten pokkana ootti siinä lopun aikaa ko palasin vierele. Hyvästi 30 pistettä.

Eikä siinä vielä kaikki, paikkamakuu. Tulen piilosta, Miro makaa siinä missä pitääkin. Pääsen kehään, Miro RYÖMII TAAS ainakin sen kaksi mittaansa ja PIEHTAROI, kunnes asettuu uudelleen makuulle ja nätisti katsoo kun teen paluuseen kuuluvan lenkin taakse, palaan koiran vierella ja jätkä kaiken huipuksi ponkaiseen vielä istumaan ilman käskyä! Fuck! Hyvästi 20 pistettä. Tässä vaiheessa olin varma, ettei saada edes tulosta, nolo!!! Tokovalio ei osaa paikallaoloja. Grrrr!!! Saamarin pitkä turkki, ei sovi meile!

Noh, vein Miron häkkiin, palkatta tietenkin, odottamaan toisena olevaa suoritusvuoroamme. Kehään mennessä ketutus oli vaihtunut jo huvitukseksi ja mentiin tekemään loput liikkeet hyvällä fiiliksellä.

Seuraaminen 9. Tuomari kehui seuraamista oikein hienoksi kaikin puolin. Pistevähennykset tuli kun Miro jäi yhdessä täyskäännöksessä rapsuttelemaan sekunniksi niskaa (!!) ja siitä kun yhdessä liikkeellelähdössä ei ollut ihan ajantasalla. Tämän liikkeen jälkeen kysyin tuomarilta, että saanko ottaa pannan pois, siltä varalta, että se rapsututtaa ja sain luvan siihen.

Idari 8,5. Puoikas pistevähennys jokaisesta jäävän liikkeen hitaudesta. Asennot oli oikeat. Tämä on meidän heikkous, ehdottomasti.

Luoksetulo 6. Miro katsoi jo pysäytysmerkkejä sen näköisenä, että kohta mennään merkillä. Luoksetulossa se sitten vilkaisi ekaa merkkiä juuri silloin, kun annoin käsimerkin pysähtymiseen, joten tietenkin jouduin antamaan uuden käskyn. Lisäksi maahanmeno oli hidas.

Ruutu 10. Meni hitaasti, ruudussa oli nippa nappa, toinen tassu juuri viivan päällä, muttei onneksi yli. Loppuosan seuraaminen parasta ikinä!
----
Ohjattu 10. Merkille meno olisi voinut olla nopeampi, muuten ok.

Metallinouto 10. Vähän varovasti otti kapulan suuhun, muuten ok.

Tunnari 10. Ei valittamista. hyvälä vauhila tuli takasikki.

Kaukot 8,5. Ei edennyt, ei niin yhtään! Mutta ekaan vaihtoon tarvitsi kaksi käskyä, kun tuijotteli muualla ensimäisen käskyn aikana, maahanmenot hitaat ja haisteli, sikapossu!!

Yhteispisteet 240,5, EVL2, sij. 2./5

15,5 pistettä jäi ykköstuloksesta, eli 8 paikkamakkuusta ois riittäny, niin olis tullu vielä ykkönen. Plääh. Mutta tämmöstä tämä koiraurheilu on. :) Tämän päivän koe nosti jotenkin hassulla tavalla treeni- ja kisaintoa, outo homma. :D Alun ääliöilystä huolimatta, olen kovin tyytyväinen eiliseen. Miro teki kivasti hommia. 
Nyt vain pitäisi miettiä, että miten nyt paikallaoloja reenaisin niin, ettei Mirolle jää kuvaa, että ryömiminen on ok koska en kieltänytkään. Ryömimisestä pääsin kieltämään kyllä sitten kehän ulkopuolella, mutta tiedä häntä onko tuosta apua.

Kävästiin Miron kanssa Pellon KV- piirinmestaruustokoissa pyörähtämässä ja no joo, ois voinu olla käymättäki! :D Tuomarina oli todella tiukkalinjainen Päivi Lamminen. Liikkeet kahdessa osassa, ruudusta poikki.

Miro oli halliin tullessa tapansa mukaan nokka maassa, mutta vastoin odotuksiani enää kehässä haistelu ei ollut kovinkaan pahaa. Suurin häiriö oli loppupalkan tekemä megamagneetti, joka toikin meille keltaisen kortin, kun Miro pyörähti ulkona kehästä kun herpaannuin liikkeiden välillä sekunnin sadasosaksi. Tästä eteenpäin palkka tulee _vain ja ainoastaan_ taskusta!! Häkin luona palkkaa ei enää tipu PISTE.

Paikallaolot olivat ihan ok, himpun verran oli haistelua ollut. Seuraaminen meni ihan kivasti, mutta sitten idarissa tuli meidän ensimäinen moka, järjestys oli maahan-istu-seiso Miron istuminen meni seisomiseksi. :( Luoksetulo oli hyvä.

Mutta sitten ruutu, voi itkupotkuraivari. :( Miro teki sellaisen, mitä ei _ikinä_ ennen ole tehnyt, eli jäi puoliksi merkin kehän ulkopuolelle, meni siis merkistä "yli". Lähetyksen ja pysäytyskäskyn tein kuten aina, mutta Miro heittää yli ja menee puolen koiran verran merkin rinkulasta ulos! Siis häh, olin ihan kummissani. Uusi merkkikäsky ja pysäytys -> korjasi ja loppu oli oikein mainio. Olin ihan ymmälläni, että mitä ihmettä kunnes seuraavaa koirakkoa seuratessani tajusin mitä Miron päässä todennäköisesti tapahtui. Idarin siniset merkkiämpärit oli sijoitettu kehän ulkopuolelle suorassa linjassa merkin taakse ja me treenaamme kotona useinmiten sinisillä äpäreillä. Oli siis tod.näk. menossa sinne. Noh oppia ikä kaikki, nyt tiedetään että millaista häiriötä treenataan seuraavaksi, jos enää treenataa saati sitten kisataan. :)

Noudot onneksi menivät sitten mukavasti. Alla kaikkien liikkeiden pisteet ja sulkuihin selitys mistä pisteet lähti.

Istuminen 9½ (haistelu)
Paikkamakuu 8 (haistelu, pieni rauhattomuus lopussa (hinkusi jo palkkakupille))
Seuraaminen 8 (taisi olla ihan kohtuullista kun näinkin hyvät pisteet saimme. ;))
Idari 6 (istumisen seisominen ja varmaan hitaat "jäämiset")
Luoksetulo 8½ (hmmm, olisko ollu vauhdista tms, en tiä. stopit oli minusta hyvät)
Ruutu 6 (se merkki, se merkki)
Ohjattu 8½ (hidas palautus)
Metallinouto 8 (hidas palautus)
Tunnari 8½ (hidas palautus)
Kaukot 8 (eteni vissiin 10-20 cm?, tuomari näytti vaaksaa kun kertoi etenemisestä)

Yht. siis 251,5 pistettä -> EVL2, sij. 2./7, piirinmestaruushopeaa.

Ykköstuloksen rajahan on 256 pistettä, eli vaivaiset 4,5 jäi siitä vajaaksi. Arvostelu oli tasoa MM-toko, mutta voi pojat että harmittaa nuo kaks kutosta, hitsi, niihin kaatu meän ykkönen. :( Niin pienestä se on kiini joskus.
PM hopea tuli kuin lahjaksi, kun moni hienosti alun vetänyt koirakko nollasi liikkeen tai kaksi loppupään liikkeistä. :( Hopeasija tuntuu kaikelta muulta kuin ansaitulta...