Loppiaisviikonloppu vietethiin anopin hoivissa ja tänhään käythiin ihan paras lenkki piiiitkhiin aikoihin! Ei hihnaa, ei vasthaantulijoita. Vain me, paljon lunta, Canon ja yks ukkometso. :) Siitähän ei voi seurata muuta ko hillitön määrä kuvia, ja tässä vain murto-osa otetuista. Koittakaa kestää! :)

Hupsista, virhearvio ja hetki ennen törmäystä! :/


Bojoing!

Leikithään jo!

Banzaii!!!!

Teurasta hanska!!

Välilä patsastelthiin

Aika kommeissa maisemissa saima tallustella, eikö? :)


 

Katsahdus menneeseen vuoteen ja tavoitteita vuodelle 2012

Taakse jäävän vuosi oli jälleen mukava harrastusvuosi. Jenna nosti Miron agilityssa kolmosiin ja minulle jäi vaatimattomasti tehtäväksi voittonollien metsästäminen maxi-bortsujen joukossa. :D  Agivalio taitaa olla meille sellainen "liian suuri tavoite" saavutetttavaksi, mutta jos joskus edes muutamia nollia saataisiin aikaisesksi, niin olisin tyytyväinen. Miehen työt ovat kyllä haitanneet harrastuksiamme ja tällä treenitahdilla ei kyllä mahdottomia edistytä, mutta josko kevään aikana olisi parempi tuuri ja pääsisimme paremmin treenaamaan.

Tokossa startattiin huvin vuoksi kolmesti, yksi hieno ykköstulos saatiin sekä kaksi enemmän tai vähemmän ryssittyä kakkosta. :P Piirinmestaruushopeakin saatiin kuin lahjaksi.
Ensi vuodelle tavoitteena olisi yrittää metsästää Ruotsista se yksi evl ykkönen, mutta nähtäväksi jää jaksetaanko sitä varten treenailla... Isompi juttu tokon puolella ehkä onkin se, että syksyllä suoritin liikkeenohjaajakurssin ja tammikuussa olisi edessä ekat oikeat liikkuroinnit tokokokeissa, jännittää!

BH-kokeen läpäisimme Miron kanssa syksyllä ja ensi kesänä päätavoitteemme onkin startata pk-haussa. Toivottavasti tämä haave toteutuu ja saataisiin tuloskin sieltä. :) Mutta kuten agitreenejä, myös hakutreenejä haittaa itsestäni riippumattomat syyt. ;) Toivotaan kuitenki, että treeniä saataisiin tarpeeksi.

Miron ja Nean pennut täyttävät 3 vuotta tammikuussa ja mukavia poikia kuuluvat olevan. :) Miron ja Alman pennut tulevat kohta 1,5-vuotiaiksi ja terveystuloksia alkaa pikkuhiljaa tulla näistä hyväluonteisista lapsukaisista. Ensimäisenä kattavat terveystarkastukset on käynyt läpi Ninja (VP's Princesa de Nieve) ja tulokset ovat mitä mainioimmat, lonkat A/A, kyynärät 0/0 tgaa neg, kilpparit ok, silmät ja polvet terveet, PRA kantaja.  Reimalla (VP's Dueño de Noche Polar) oli huonompi tuuri ja silmistä löytyi nodulaarinen granulomatoottinen episkleriitti -silmäsairaus. Lisäksi Reiman toinen palli jäi vatsaonteloon ja Reima kastroitiinkin joulun alla. Samalla otettiin luustokuvat ja vastauksia odotellaan.

Mutta tällaista tällä kertaa. Itse yritän olla vähän ahkerampit bloggaaja ja kirjoitella päivitystä agi- ja hakutreeneistä!

Tässä olisi kuvia Pellon kv-tokosta. Kuvat on ottanut Milla Takalahti. Millalle tuhannesti kiitoksia kuvista!

Seuraamista ja häntä heiluu!!

Kontaktilla

"merkki!" "Ai eks sie tarkottanukhaan nuita sinisiä törppöjä?!?"

"Ai tääämäää, no joo, kyllä mie tähän ossaan tulla"

Ruudussa Ja häntä heiluu. :)

Sitten ohattu nouto

Hyppynouto

Tunnari

Eilen käythiin Miron kans tokoilemassa kotikokeessa Torkkin hallilla, tuomarina Marja-Leena Hituri.
Jo no joo, Miro järjesti melkosen yllärin paikallaoloissa.

Paikalla istuminen 2 min. Tulen piilosta, Miro istuu. Pääsen kehään saakka, Miro menee maahan. Eikä siinä vielä kaikki,  Miro RYÖMII napa mattoa viistäen, antaumuksella venytellen ainakin kaksi omaa mittaansa!!! Ei hitto, katoin ihan huuli pyöreänä että mitä se tekee!!!???? Sitten pokkana ootti siinä lopun aikaa ko palasin vierele. Hyvästi 30 pistettä.

Eikä siinä vielä kaikki, paikkamakuu. Tulen piilosta, Miro makaa siinä missä pitääkin. Pääsen kehään, Miro RYÖMII TAAS ainakin sen kaksi mittaansa ja PIEHTAROI, kunnes asettuu uudelleen makuulle ja nätisti katsoo kun teen paluuseen kuuluvan lenkin taakse, palaan koiran vierella ja jätkä kaiken huipuksi ponkaiseen vielä istumaan ilman käskyä! Fuck! Hyvästi 20 pistettä. Tässä vaiheessa olin varma, ettei saada edes tulosta, nolo!!! Tokovalio ei osaa paikallaoloja. Grrrr!!! Saamarin pitkä turkki, ei sovi meile!

Noh, vein Miron häkkiin, palkatta tietenkin, odottamaan toisena olevaa suoritusvuoroamme. Kehään mennessä ketutus oli vaihtunut jo huvitukseksi ja mentiin tekemään loput liikkeet hyvällä fiiliksellä.

Seuraaminen 9. Tuomari kehui seuraamista oikein hienoksi kaikin puolin. Pistevähennykset tuli kun Miro jäi yhdessä täyskäännöksessä rapsuttelemaan sekunniksi niskaa (!!) ja siitä kun yhdessä liikkeellelähdössä ei ollut ihan ajantasalla. Tämän liikkeen jälkeen kysyin tuomarilta, että saanko ottaa pannan pois, siltä varalta, että se rapsututtaa ja sain luvan siihen.

Idari 8,5. Puoikas pistevähennys jokaisesta jäävän liikkeen hitaudesta. Asennot oli oikeat. Tämä on meidän heikkous, ehdottomasti.

Luoksetulo 6. Miro katsoi jo pysäytysmerkkejä sen näköisenä, että kohta mennään merkillä. Luoksetulossa se sitten vilkaisi ekaa merkkiä juuri silloin, kun annoin käsimerkin pysähtymiseen, joten tietenkin jouduin antamaan uuden käskyn. Lisäksi maahanmeno oli hidas.

Ruutu 10. Meni hitaasti, ruudussa oli nippa nappa, toinen tassu juuri viivan päällä, muttei onneksi yli. Loppuosan seuraaminen parasta ikinä!
----
Ohjattu 10. Merkille meno olisi voinut olla nopeampi, muuten ok.

Metallinouto 10. Vähän varovasti otti kapulan suuhun, muuten ok.

Tunnari 10. Ei valittamista. hyvälä vauhila tuli takasikki.

Kaukot 8,5. Ei edennyt, ei niin yhtään! Mutta ekaan vaihtoon tarvitsi kaksi käskyä, kun tuijotteli muualla ensimäisen käskyn aikana, maahanmenot hitaat ja haisteli, sikapossu!!

Yhteispisteet 240,5, EVL2, sij. 2./5

15,5 pistettä jäi ykköstuloksesta, eli 8 paikkamakkuusta ois riittäny, niin olis tullu vielä ykkönen. Plääh. Mutta tämmöstä tämä koiraurheilu on. :) Tämän päivän koe nosti jotenkin hassulla tavalla treeni- ja kisaintoa, outo homma. :D Alun ääliöilystä huolimatta, olen kovin tyytyväinen eiliseen. Miro teki kivasti hommia. 
Nyt vain pitäisi miettiä, että miten nyt paikallaoloja reenaisin niin, ettei Mirolle jää kuvaa, että ryömiminen on ok koska en kieltänytkään. Ryömimisestä pääsin kieltämään kyllä sitten kehän ulkopuolella, mutta tiedä häntä onko tuosta apua.

Kävästiin Miron kanssa Pellon KV- piirinmestaruustokoissa pyörähtämässä ja no joo, ois voinu olla käymättäki! :D Tuomarina oli todella tiukkalinjainen Päivi Lamminen. Liikkeet kahdessa osassa, ruudusta poikki.

Miro oli halliin tullessa tapansa mukaan nokka maassa, mutta vastoin odotuksiani enää kehässä haistelu ei ollut kovinkaan pahaa. Suurin häiriö oli loppupalkan tekemä megamagneetti, joka toikin meille keltaisen kortin, kun Miro pyörähti ulkona kehästä kun herpaannuin liikkeiden välillä sekunnin sadasosaksi. Tästä eteenpäin palkka tulee _vain ja ainoastaan_ taskusta!! Häkin luona palkkaa ei enää tipu PISTE.

Paikallaolot olivat ihan ok, himpun verran oli haistelua ollut. Seuraaminen meni ihan kivasti, mutta sitten idarissa tuli meidän ensimäinen moka, järjestys oli maahan-istu-seiso Miron istuminen meni seisomiseksi. :( Luoksetulo oli hyvä.

Mutta sitten ruutu, voi itkupotkuraivari. :( Miro teki sellaisen, mitä ei _ikinä_ ennen ole tehnyt, eli jäi puoliksi merkin kehän ulkopuolelle, meni siis merkistä "yli". Lähetyksen ja pysäytyskäskyn tein kuten aina, mutta Miro heittää yli ja menee puolen koiran verran merkin rinkulasta ulos! Siis häh, olin ihan kummissani. Uusi merkkikäsky ja pysäytys -> korjasi ja loppu oli oikein mainio. Olin ihan ymmälläni, että mitä ihmettä kunnes seuraavaa koirakkoa seuratessani tajusin mitä Miron päässä todennäköisesti tapahtui. Idarin siniset merkkiämpärit oli sijoitettu kehän ulkopuolelle suorassa linjassa merkin taakse ja me treenaamme kotona useinmiten sinisillä äpäreillä. Oli siis tod.näk. menossa sinne. Noh oppia ikä kaikki, nyt tiedetään että millaista häiriötä treenataan seuraavaksi, jos enää treenataa saati sitten kisataan. :)

Noudot onneksi menivät sitten mukavasti. Alla kaikkien liikkeiden pisteet ja sulkuihin selitys mistä pisteet lähti.

Istuminen 9½ (haistelu)
Paikkamakuu 8 (haistelu, pieni rauhattomuus lopussa (hinkusi jo palkkakupille))
Seuraaminen 8 (taisi olla ihan kohtuullista kun näinkin hyvät pisteet saimme. ;))
Idari 6 (istumisen seisominen ja varmaan hitaat "jäämiset")
Luoksetulo 8½ (hmmm, olisko ollu vauhdista tms, en tiä. stopit oli minusta hyvät)
Ruutu 6 (se merkki, se merkki)
Ohjattu 8½ (hidas palautus)
Metallinouto 8 (hidas palautus)
Tunnari 8½ (hidas palautus)
Kaukot 8 (eteni vissiin 10-20 cm?, tuomari näytti vaaksaa kun kertoi etenemisestä)

Yht. siis 251,5 pistettä -> EVL2, sij. 2./7, piirinmestaruushopeaa.

Ykköstuloksen rajahan on 256 pistettä, eli vaivaiset 4,5 jäi siitä vajaaksi. Arvostelu oli tasoa MM-toko, mutta voi pojat että harmittaa nuo kaks kutosta, hitsi, niihin kaatu meän ykkönen. :( Niin pienestä se on kiini joskus.
PM hopea tuli kuin lahjaksi, kun moni hienosti alun vetänyt koirakko nollasi liikkeen tai kaksi loppupään liikkeistä. :( Hopeasija tuntuu kaikelta muulta kuin ansaitulta...

Aikaa onkin vierähtänyt edellisestä Miron harrastusrintamaa koskevasta päivityksestä. Noh, ei me ihan toimettomina olla oltu, mutta emäntää laiskuuttaa tämä näpyttely. :)

Noh, alotethaan siitä, että pari viikkoa sitten käytin Miron kans suorittamassa Kari Nuutisen tuomaroima käyttäytymiskoe erinomaisin arvosanoin. Keli oli vähintääkin haastava kaatosateessa. Vettä oli tullut ja tuli edelleen kuin saavista, mutta eipä vesikoira pientä vesisaetta pelänny. Teki töitä tosi hienosti läpi piiiiitkien seuraamiskaavioiden. Kaupunkiosuus oli läpihuutojuttu, eipä siitä sen kummempaa. Sen verran pk-kärpänen kokeessa puri, että tein päätöksen että alan treenata hakua tavoitteena pk-kokeet! Eli ensi kesäksi opetellaan pistot, eteenmenot jne. Jes, olen innoissani! :)
Nyt ollaankin muutamissa hakutreeneissä käyty ja Miro on ONNELLINEN!! Kyllä tästä ehkä vielä hyvä tulee. :)

Sitten jostain ihmeen päähänpistosta otin ja ilmoitin meidät tokokokeeseen tänne Tornioon, vaikka valioitumisen jälkeen (1,5 vuotta sitten) en ollut juurikaan treenannut tokoa Miron kanssa. Kymmenisen treenikertaa olimme tuona aikana tehneet.
Olinkin perua koko osallistumisen, koska pari viikkoa sitten olleessa koulutuksessa tuntui että mistään ei tule mitään, vaikka olin kuvitellut että muka osaisimme Miron kanssa vielä jotakin.  Ja kaiken hyvän lisäksi viikko sitten liikkeenohjaajakoulutuksessa Miro teki sen, mitä ei koskaan ennen, eli men kolmesti maahan paikkaistumisen aikana... :P  Noh, rohkaisin sitten kuitenkin mieleni ja eilen tokoiltiin Heli Kelhälän tuomaroimana tulos EVL1, 302,5 pistettä, KP ja luokkavoitto! Wau, enpä olisi uskonut että nuin hyvin menee. Hitsi, on upeaa huomata kuinka kerran opitut asiat pysyvät kuin pysyvätkin koiran kovalevyllä ja löytyvät sieltä pienellä etsimisellä. ;)
Tuomari ja seurakaverit sanoivat, että suorituksemme oli mukava katsoa. Kyllä lämmitti mieltä. Ja niin kliseistä kun se onkin, mutta Miro on kuin viini, paranee vain vanhetessaan! Ihana!

Sitten osa-aluepisteet

Paikalla istuminen  10 (Jes!)
Paikkamakuu  9½  (hyvä, hyvä!)
Seuraaminen 9½  (Hmmm, hitaassa kontakti vähän tippuili, en ollu täysin tyytyväinen, osaa paremminkin)
Zeta   9  (asennot saisi olla nopeampia, hyvin tiedostettu ongelma :))
Luoksetulo 8 (seisominen olisi saanut olla napakampi)
Ruutu 9½  (Lopun seuraamisessa edisti, muuten oikein hyvä)
Ohjattu nouto   10 (ei valittamista, tai no merkile olis kyllä saanu mennä nopeammin)
Metallinouto   10 :)
Tunnari   10   :)
Kauko-ohjaus 9½  (Eteni 10-15 cm.)

Narupallo!! Paras palkka ikinä!  

Lauantaina oli myös perrojen erkkari jaNinjahan siellä räjäytti potin saaden ERIn, SA:n ja oli NUO1, PN3 ja varaserti, Wau!! Vekku sai myös ERI:n ja SA:n ollen NUO2! Eikä tässä vielä kaikki, Ellen sai hienosti EHn ja Hipsu ERI:n. Loistavaa, Paljon onnea teille kaikille! On se mukava ko on kauniita ja hyväluonteisia lapsia! ;)
Tarkemmin juttua näyttelystäVilla Perla'sin ja Ninjan blogeissa!

Aikaisemmissa kirjoituksissa olenkin esitellyt Miron hienoa jälkikasvua kuvin ja tässä pari kuvaa myös Miron ja Alman Vekku-pojasta. Aika paljon on isänsä näköä. :)

Miron ja Nean Bobi-pojastakin sain kuvia, mutta jostain ihmeen syystä en onnistunut tallentamaan niitä koneelle. Kokeilen uudelleen ja lataan niitäkin sitten tähän! :)

Ninjan omistaja Maarit laittoi minulle kuvia neidistä voihan ihanuus mikä nättiläinen!  Pari kuvaa lisää Miron ja Alman pennut-sivulla . :)

Miron poika Hiisi nimittäin, katsokaa vaikka itse :) Lisää kuvia Miron ja Alman pennut- sivulla.

Kuva (c) Sanna Kailanto

Ottaisin mielelläni vastaan kuvia kaikista Miron jälkeläisistä! Kuvia voi laittaa minulle osoitteeseen miroperro(at)gmail.com Kiitän jo etukäteen jos vain viitsitte kuvia lähetellä ja mielelläni laittaisin niitä näkyville tuonne jälkeläiset-osioon! :)

Aika kuluu niin hurjan nopeaa ja tuntuu ettei millään ehtisi sivuja päivitellä. Mutta nyt siis jotain yhteenvetoa menneeltä kesältä. :)

Tardakin vaikutus tuli ja meni. Sen huomasin, että Miro ei kaahottanut niin mahdottomasti lenkillä, ja pissojen nuoleskelu väheni dramaattisesti, ihanaa. Mutta sitten Tampereen reissulla (jossa hormonien olisi vielä pitänyt vaikuttaa) Miro oli sitä mieltä, että Stellan olisi ihan hyvin voinut astua vaikka väkisin. :P No joo, antaa nyt nuiden pallien olla. (tähän sellainen miehen ja Miron huojentunut huokaus. :))

Tampereen reissu oli mukava. Ehdittiin käymään vesikoiratreeneissäkin () muistelemassa hakuhommia ja niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, niin Miro teki kaksi hienoa ilmaisua (+yksi suorapalkka) vaikka edellisistä hakutreeneistä on kulunut vähintäänkin puolitoista vuotta. Ihana karvapää!  Minua kyllä niiiin harmittaa, että tämä harrastus on jäänyt arjen jalkoihin... :(
Samalla treenireissulla nähtiin myös Miron poikaa Hiisiä. Hiisi on kyllä ihanan avoin perropoika, joka omaa ison egon, kuten isänsäkin. Oli tosi hienoa nähdä Hiisi hommissa. Ensi kerralla lähden kyllä tallustelemaan perään, kun Hiisi lähtee jäljelle.

Agirintamalle kuuluu sen verran, että tehtiin sellainen ratkaisu, että palaan Miron ohjaksiin (Miro parka). Jenna saa nyt keskittyä ihanaan Naava-briardiinsa  ja Pekkoon joka hienosti kotikisoissa nousi kolmosiin! Jenna on ollut kyllä aivan huippu Miron kanssa enkä osaa tarpeeksi Jennaa kiittää työstä, minkä Miron eteen on tehnyt. Puolessa vuodessa Jenna treenasi ja nosti Miron kolmosiin, loistava pari! Ja jos minun ja Miron agista ei meinaa tulla mitään, niin ehkä uhkailen, kiristän ja lahjon Jennan takaisin Miroa ohjaamaan. ;) Mie voin sillä aikaa treenata Naavan kanssa tokoa ja metsälajeja! ;)

Mutta tästä jatketaan, Miro saa toistaiseksi pitää pallinsa ja treenata minun kanssa agia. :) Loppuun vielä tooodella vanha kuva Miron vesiloikista.