Olthiin maanantaina vesikoiratreffeilä, ja reenaahmaan jäi vain kolme koirakkoa, joten päätin tehä Mirole pari lyhttä, kaarevaa jälkeä, jotka annoin vanheta puolisen tuntia.. Pittuuelthaan ne oli suurinpiirthein 50 m ja toinen 100 m. Tämä oli Mirole ehkä viies jälkiharjotuskerta ja nämä oli ensimmäiset kaarevat jäljet..

Toin miron jäljele uuenuutukaisissa jäljestysvalhjaissa, Miro nosti hienosti jäljen ja seuras sitä nenä kiini maassa suohraan namipurkile.. Mulla meni hetki aikaa ko tajusin kuinka hyvin ja tarkasti se sen teki.. Aikasemmat kerrat oli ollu vähän sinneppäin tai sitten se oli hukannu jäljen useamphaanki otteesseen jäljen aikana.. :) Nyt se oli selvästikki tajunnu että mikä on homman nimi! Toisen, pitemmän jäljen se meni yhtä hienosti ja semmosella vauhila, että piti jarrutella.. Kovin olen tyytyväinen koihraani.. Tais tuo kaljuuntuminenki osalthaan innostaa Miroa. :)